Viimeinen silaus - terän pinnoitteet ja viimeistelytekniikat esittelyssä

Etsiessäsi uutta veistä ja vertaillessasi erilaisia speksejä, et useinkaan voi välttyä maininnalta koskien terän viimeistelyä. Moni mieltää pinnoitteet lähinnä esteettisiksi lisäyksiksi, moni sivuttaa ne tyystin huomioimatta asiaa sen enempää. Totta on, että tietynlaiset pinnoitteet ja viimeistelytekniikat saavat aikaan näyttäviä veitsenteriä, mutta ulkonäöllä koreilu on lopulta vain sivujuonne.

Tässä artikkelissa esittelemme muutamia yleisiä veitsien teräpinnoitteita ja viimeistelymenetelmiä.

Mattateriä pesemällä ja puhaltamalla

Käytetyimpiä terän viimeistelytekniikoita lienevät erilaiset koneelliset pesu- ja puhallusmenetelmät.  Vaikka nimitys bead blasting viittaa helmiin, saatetaan samalla nimityksellä kutsua mitä tahansa viimeistelyprosessia, jossa terää on altistettu ns. hankaavien materiaalien (hiekka, keraamiset helmet, kivi, lasi) paineelle.

Helmipuhallus saa aikaan tasaisen harmaan mattapinnan, mutta jättää metalliin mikrohankaumia, jotka saattavat altistaa terän ruostumiselle. Huolenpito on siis tarpeen, vaikka helmipuhallettu terä olisikin valmistettu rosterista. Toisaalta mikrohankaumat edesauttavat varsinaisen pinnoitteen tarttumista. Näin ollen pinnoitettu metalli onkin yleensä esikäsitelty helmipuhaltamalla.

Varsin yleinen metodi on myös on kivipesu (stonewash, blackwash, acid wash). Kivipesu vähentää terän heijastavuutta; ominaisuus, joka on monesti tarpeen erityisesti taktiseen käyttöön tarkoitetuissa veitsissä.  Lisäksi kivipesu suojaa terää uusilta naarmuilta ja sormenjäljiltä, sillä kivipesty terä itsessään on kauttaaltaan epäsymmetristen mikrohankaumien peitossa. Visuaaliselta kantilta kivipesu tuo näin ollen terälle varsin rustiikkista ulkonäköä.

Kivipesumenetelmiä on erilaisia. Esimerkiksi happokivipesulla tarkoitetaan metodia, jossa terää tummennetaan hapon avulla ennen varsinaista kivipesua. Tämä kohentaa mm. terän korroosionkestävyyttä ja luo terälle ilmettä. Menetelmää kutsutaankin monesti nimellä black stonewash tai black wash.

Suosittu Satin ja edullinen harjaus

Satin-viimeistely, eli satinointi, on varsin yleinen terän käsittelytapa, ja se tarjoaakin tavallaan eräänlaisen kompromissin mattaterän ja peilaavan terän välimaastossa. Satinointi on prosessina varsin työläs ja aikaa vievä, sillä se toteutetaan käsityönä. Työstö tapahtuu hiomalla ja lopputulos tuo esiin terän viisteet ja vähentää samalla sen heijastavuutta. Mitä hienompaa hiontavälinettä viimeistelyyn on käytetty, sitä tasaisempi on lopputulos. Satinointia saatetaan toisinaan käyttää terän lisäksi myös veitsen kahvassa ja heloissa. Satin-viimeistely kestää kohtalaisen hyvin kulutusta. Ajan saatossa naarmut kuitenkin alkavat näkyä selvästi.

Harjattu terä (brushed) toteutetaan hiomalaikalla, mutta metodi on selvästi edullisempi, kuin hintavan Satin-viimeistelyn. Harjatun terän heijastavuus heikkenee, mutta hionnan aikaan saamat mikrohankaumat altistavat teräksen ruostumiselle. Siksi harjausta käytetäänkin lähinnä yhdistelmänä jonkin suojaavan pinnoitteen kanssa.

Kiillotuksella korroosionkestävyyttä

Mattaterien vastakkaista ääripäätä edustavat kiillotetut (polished) terät. Kiillotetut terät ovat erittäin tasaisia ja täten myös ruosteenkestäviä. Tämä puolestaan johtuu siitä, että sileämpi pinta sitoo itseensä vähemmän kosteutta kuin karkea. Tietysti myös veitsessä käytetty teräslaatu vaikuttaa sen korroosionkestävyyteen.

Kiillotusviimeistelyjen ns. ylimmällä portaalla seisoo mirror polish -viimeistely. Nimensä mukaisesti tällä tarkoitetaan peilikirkkaaksi kiillotettua, erittäin heijastavaa terää. Peilikiillotusta käytetään lähinnä keräilyveitsissä, sillä heijastavuutensa tähden se soveltuu huonosti esim. taktiseen käyttöön. Peilikiillotetussa terässä myös naarmut näkyvät armotta. Toisaalta epäpuhtauksien siistiminen sileästä terästä on helppoa.

Käsityönä tehtävä kiillotusmetodi vie aikaa, joka tietenkin siirtyy suoraan valmiin veitsen hintaan.

Titaaninitridi, DLC ja Ceracote – pinnoitteiden aateliset

Titaaninitridi on erittäin kova keraaminen materiaali, jota monet pitävät jopa parhaana mahdollisena pinnoitteena, kun puhutaan veitsenteristä. Titaaninitridi, eli TiNi, levitetään teräkseen eräänlaisella plasmapinnoitusprosessilla. Pinnoite on käytössä monissa taktisissa ja selviytymiskäyttöön tarkoitetuissa veitsissä. Useimmiten TiNi-käsittely toteutetaan mustaksi pinnoitettuihin teriin, jolloin saadaan aikaan kombo heijastamattomuutta ja äärimmäisen pitkäikäistä purevuutta. TiNi-pinnoitetun terän kulutuskestävyys on huippuluokkaa.

Cerakote taas kuuluu keraamisten komposiittipinnoitteiden heimoon. Cerakote-pinnoitettu terä kestää entistä paremmin korroosiota, eikä ole altis naarmuille. Lisäksi pinnoite upgreidaa teräksen omia ominaisuuksia kuten kovuutta, lujuutta ja kulumiskestävyyttä. Kuin kaupan päällisiksi se jättää vieläpä jälkeensä varsin näyttävän visuaalisen ulkomuodon. Cearkoten plussiin kuuluvatkin ehdottomasti sen edullisuus sekä laaja värivalikoima.

Titaaninitridin tavoin DLC-pinnoite kovettaa terää ja pidentää sen kulutuskestävyyttä pitäen sen myös pidempään purevana. Lisäksi DLC (Diamond-Like Carbon) parantaa taräksen vastustuskykyä ruostumisen suhteen ja vähentää leikkauskitkaa. Erinomainen ruosteensuoja ja kulutuskestävyys näkyy kuitenkin hinnassa, sillä DLC on jopa 5-10 kertaa kalliimpi, kuin TiNi tai Cerakote. DLC on valmistettu hiiliatomeista ja pinnoite ikään kuin yhdistää grafiitin ja timantin parhaat ominaisuudet. 

Keittiöstä tuttu teflon veitsenterissä

Moni tuntee teflonin lähinnä paistinpannuihin käytettävänä pinnoitemateriaalina. Teflon, eli PTFE, on kuitenkin järkivalinta myös veitsenterien pinnoitukseen. PTFE lisää korroosionkestävyyttä, vähentää leikkauskitkaa ja estää epäpuhtauksien tarttumista. Pinnoite on myös ruokaturvallinen ja siksi paikallaan esimerkiksi sellaisissa veitsissä, joilla on tarkoitus käsitellä riistaa ja elintarvikkeita. Suomalaisista valmistajista teflon-pinnoitetta käyttää ainakin Marttiini. Myös Peltonen Knives käyttää PTFE-pinnoitusta Sissipuukossaan.

Yhteenveto

Kuten voimme huomata, jokainen viimeistely ja pinnoite antaa veitsenterälle käyttökelpoisia lisäominaisuuksia. Niistä tärkeimmät lienevät kulutuskestävyys, korroosionsietokyky visuaalinen puoli.  Kolikolla on kuitenkin kääntöpuolensa; kun toisella kädellä ottaa, usein toisella antaa, ja parantaessaan jotain tiettyä veitsiteräksen ominaisuutta, tulee pinnoitekin usein heikentäneeksi toista.

Samaan aikaan, mitä paremmat valtit pinnoite kykenee lyömään pöytään, sitä enemmän se näkyy valmiin veitsen hinnassa. Hyvällä omallatunnolla voidaan kuitenkin väittää, että pinnoitettu veitsenterä on aina parempi ja ominaisuuksiltaan monipuolisempi, kuin kokonaan pinnoittamaton. Edellyttäen toki että pinnoitus on toteutettu asiantuntevasti.